Särkisalokoti

Särkisalokoti on Särkisalolaisten yhteinen toimintakeskus

Särkisalokoti on särkisalolaisten yhteinen toimintakeskus, josta löytyvät koulua lukuun ottamatta kaikki Salon kaupungin palvelut Särkisalon alueella. Talossa toimii myös koko kylän yhteinen olohuone, jonne kuka tahansa saa poiketa vaikka lukemaan päivän lehdet tai tapaamaan tuttuja kahvikupin ääressä. Särkisalokoti toimii kyläkeskuksena, jossa Yhres -toiminta järjestää monenlaista ohjelmaa Keskiviikkokaffeista aina taidekursseihin ja kuntopiiriin asti.

Lista Särkisalokodin toiminnoista ja palveluluista on laaja: sieltä löytyvät päiväkoti, esikoulu, kansalaisopisto, nuorisotila, kirjasto, lukusali, kotihoidon toimitila, terveydenhoitajan vastaanotto, kuntosali, eläkeläisten ruokailu, nuorten oma jumjum huone sauna, järjestöjen kokous- ja arkistotilat, tapahtumien monitoimitila, Yhres -toiminnan toimitila ja vuokrattavia tiloja, joissa toimivat mm. fysioterapeutti, jalkahoitaja ja parturi-kampaaja.

Särkisalokodin taustaa

Särkisalokodin matka nykyiseksi toiminta- ja palvelukeskukseksi on ollut monivaiheinen. Särkisalokoti koostuu noin 25 -vuotiaasta siivestä, jossa toimi vuoden 2012 kevääseen asti 15 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö ja siihen yhdyskäytävällä liitetystä vanhemmasta kaksikerroksisesta puurakennuksesta, jonka ylemmässä kerroksessa oli päiväkoti ja alempana keittiötilat ja palvelutiloja. Pihapiirissä on 10 -huoneistoinen Särkisalon vanhustentaloyhdistyksen ylläpitämä vanhusten rivitalo. Toiminnot oli mitoitettu itsenäisen Särkisalon kunnan tarpeisiin, minkä asujamisto on edelleen selkeästi vanhusvoittoisin Salon nykyisistä liitoskunnista.

Salon alueella astui voimaan kuntaliitos vuoden 2009 alusta, minkä yhdistymissopimuksen yleisesti uskottiin turvaavan myös Särkisalon kunnan aikaisen vanhusten palvelukokonaisuuden säilyminen. Ajatusta tuki se, että Salon vanhushuollon kehittämisohjelma oli hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 23.2.2011. Myöskään 25.8.2011 esitetyn palveluverkkoselvityksen mukaan Särkisalokodin toiminta ei ollut uhattuna.

Salon kaupungin taloustilanne heikkeni kuitenkin nopeasti ja sosiaali- ja terveystoimen talousarviovalmistelulle asetettu 1 miljoonan euron säästötavoite nosti Särkisalokodin tehostetun palveluasumisen yksikön lakkauttamisen keskusteluihin kesällä 2011. Valtuustoryhmien puheenjohtajien ja virkamiesten taloustyöryhmän tiedotustilaisuudesta uutisoitiin 9.9.2011 (Salon Seudun Sanomat) siten, että Särkisalokoti tultaisiin lakkauttamaan.

Särkisalokodin lakkauttamistarve liittyi myös päätökseen ottaa käyttöön Perniössä sijaitseva uusi Tiipiläkoti. Molempien yksiköiden ylläpito ei olisi ollut mahdollista. Särkisalokodin lakkauttamista perusteltiin myös sillä, että sinne oli ollut vaikeuksia saada koulutettua henkilökuntaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 21.9.2011 Särkisalokodin lakkauttamisesta talousarviokäsittelyn yhteydessä. Asukkaat päätettiin siirtää rakenteilla olevaan Tiipiläkotiin. Kaupunginhallitus hyväksyi lakkauttamisesityksen äänin 7 – 6 ja kaupunginvaltuusto 16.11.2011 äänin 38 – 37. Särkisalokodin lakkauttamista koskevat esitykset ja päätökset nostattivat runsaasti huomiota niin paikallisissa kuin valtakunnallisissakin tiedotusvälineissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä tehtiin lautakunnalle oikaisuvaatimus ja valtuuston päätöksestä valitus Turun hallinto-oikeudelle. Valitukset eivät muuttaneet päätöksiä.

Särkisalokodin asukkaiden vuokrasuhteet irtisanottiin 31.1.2012 alkaen ja tehostetun palveluasumisen yksikön toiminta lakkasi ennen 6 kk:n irtisanomisaikaa keväällä 2012.

Särkisalokotiin jäivät päiväkoti sekä kotihoidon ja terveydenhoitajan toimipisteet. Vanhustentaloyhdistys organisoi särkisalolaisvanhuksille tarkoitetut yhteiset viikottaiset tapaamiset Särkisalokodissa – ns. keskiviikkokaffet, joita vuorollaan edelleenkin järjestää seitsemän paikallista järjestöä ja yhteisöä.

Särkisalokodista monipuolinen palvelukeskus

Särkisalon kunnan aikana toimineet sosiaalipalvelut ja rakennusvalvonta lopetettiin. Neuvolatoiminta loppui jo vuosia sitten. Entinen kunnan virastotalo jäi pääasiassa vaille käyttöä. Ns. terveystaloon jäivät kirjasto, kuntosali ja nuorisotila. Kansalaisopisto toimi vuokratiloissa.

Särkisalokodin mahdollinen myynti ja käyttötarkoituksen muuttaminen esillä olleilla tavoilla herättivät keskusteluja vaihtoehtoisista käyttötarkoituksista ja toimintojen mahdollisesta sijoittamisesta virastotaloon tai kouluun. Kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen uuden keskuksen rakentamisen mahdollisuus suljettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Särkisalolaisedustajat kävivät keskusteluja kaupungin edustajien kanssa ratkaisun löytymiseksi keväästä 2012 lähtien, niiden kuitenkaan johtamatta tuloksiin. Kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Juhani Nummentalo vaati ratkaisuvaihtoehtojen selvittämistä hallitusaloitteessaan ja kaupunginvaltuutettu Matti Varajärvi myöhemmässä valtuustoaloitteessaan.

Kaupungin edustajien valmistellessa vastausta em. aloitteisiin päädyttiin yhteisesti siihen, että särkisalolaiset laatisivat oman ratkaisuvaihtoehtonsa toimintojen järjestämiseksi. Kuntalaisaloitteen valmisteluun osallistuivat Maija Butters, Katri Karimo, Mirja Meriluoto, Tapio Meriluoto, Irja Westberg ja Heikki Liede. Esitys jätettiin 18.2.2013 ja sen pääpiirteiksi kirjattiin seuraava: Särkisalokoti-kiinteistöön esitetään siirrettäväksi Särkisalon kirjasto ja palvelupiste, rakennusvalvonta, nuorisotila, kuntosali ja kansalaisopistotila. Vanhustentaloyhdistys laajentaisi toimintaansa Särkisalokoti-kiinteistöön. Päiväkoti saisi asianmukaiset tilat. Päiväkodin, koulun ja kotipalvelun ruokahuolto toimisi kiinteistössä. Terveystalo ja entinen kunnantalo esitetään myytäväksi.

Kuntalaisaloitteesta pidettiin särkisalolaisedustajien ja kaupungin johtoryhmän välinen keskustelu 4.4.2013. Käydyn keskustelun pohjalta särkisalolaiset täydensivät 18.2. 2013 jätettyä esitystä. Täydennyksessä kuvailtiin käytyä keskustelua seuraavasti: Merkittävin puute särkisalolaisten tekemään esitykseen annetuissa vastauksissa oli se, että esitystä ei särkisalolaisten näkemyksen mukaan oltu tarkasteltu kokonaisuutena ja yhteisvaikutuksina vaan pitäydytty ainoastaan sektorikohtaisessa ja lähinnä välittömiä kustannuksia painottavassa tarkastelussa. Käydyssä keskustelussa kävi myös ilmi, että eräät toimialat katsoivat toimintojen jatkamisen nykyisissä puitteissa paremmaksi koska näin vältyttäisiin siirrosta ja laajenevista tiloista aiheutuvilta kustannuksilta. Kyseisen tarkastelun pohjalta esitetyt toimialoittaiset johtopäätökset esityksen toteuttamiskelpoisuudesta on tehty eri pohjalta mitä esityksen tekijät ovat pitäneet lähtökohtanaan. Särkisalolaisten esitys lähtee siitä, että esitys on kokonaisuus, kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen ja pienen, Salon keskustasta kaukana olevan saaristopitäjän olosuhteet ja kuntalaisten tarpeet huomioon ottava.

Täydennyksessä korostettiin sitä, että toimintoja keskittämällä saadaan kiinteistökustannukset pidetyksi kohtuullisina ja luodaan mahdollisuudet henkilökunnan joustavalle käytölle yli toimialarajojen.

Keväällä 2013 kaupungin johto ilmoitti hyväksyvänsä särkisalolaisten tekemien esitysten yleislinjan. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko ja toimialojen johto vierailivat Särkisalokodissa 11.6.2013, jolloin käsiteltiin jatkotoimien periaatteita ja kaupunginhallituksen 27.5.2013 tekemää myönteistä päätöstä. Kaupunginhallitus oli päätöksessään sitoutunut toteuttamaan tarvittavia muutoksia enintään 300 000 eurolla. Määrärahat varattiin vuoden 2014 budjettiin. Ulkopuolisille vuokrattavista tiloista oli tarkoitus neuvotella erikseen vuokrasopimukset.

Kaupunginvaltuusto käsitteli 17.6.2013 vastausta Nummentalon hallitusaloitteeseen, Varajärven valtuustoaloitteeseen ja Lieden ym. kuntalaisaloitteeseen. Vastaus oli valmisteltu kaupungin johtoryhmän käsittelyn ja kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto myönsi 12.12.2013 määrärahan ( 300 000 euroa) muutostöihin ns. terveystalossa ja Muurin koululla olevien toimintojen siirtämiseksi Särkisalokotiin.

Kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi vieraili Särkisalokodissa 30.12.2013, jolloin käsiteltiin yksityiskohtaisemmin aikatauluista ja sovittiin siitä, että Särkisalon edustajat laativat käyttäjänäkökulmasta ehdotuksen Särkisalokodin tilaratkaisuiksi. Yksityiskohtaisen tilaratkaisuehdotuksen valmisteluun osallistuivat Tapio Meriluoto, Maija Butters, Irja Westberg, Mirja Meriluoto, Marja Tast, Tony Hellström, Leena Muuri ja Heikki Liede. Kaupungin johtoryhmä oli nimennyt Lieteen yhteyshenkilöksi ja hän toimi valmisteluryhmän puheenjohtajana. Valmistelussa kuultiin särkisalolaisten näkemyksiä, tutustuttiin Salon alueella toteutettuihin ratkaisuihin ja kuultiin asiantuntijoita. Tilaratkaisua koskeva esitys jätettiin kaupungin edustajille 19.2.2014.

Remonttisuunnitelmat ja remontin valvonta tehtiin kaupungin virkatyönä talonsuunnitteluarkkitehti Tommi Kaarton ja kaupungininsinööri Janne Lehdon johdolla. Urakoitsijana toimi halikkolainen Rakennus Kämi Oy.

Kaupungin johtoryhmän nimeämä kaupungin yhteyshenkilö oli apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa. Remontin edetessä jouduttiin käsittelemään monia periaatteellisia ja myös käytännön tilaratkaisuihin liittyviä kysymyksiä, joista merkittävin oli monitoimitilaa ”olohuonetta” koskeva ratkaisu. Kaupunginhallitus teki 29.9.2014 päätöksen sen luovuttamisesta korvauksetta kuntalaisten ja järjestöjen käyttöön.

Särkisalolaisten tekemässä tilaratkaisuehdotuksessa todetaan, että Vanhustentaloyhdistyksen rivitalon viereen on oikeus rakentaa saman kokoinen lisärakennus ja välittömään läheisyyteen on kaavoitettu syksyllä myyntiin tulleita valtion tontteja ennestään myynnissä olevien Karhumäen alueen kaupungin tonttien ohella. Vanhusten omaehtoisen muuttamisen Särkisalokodin tuntumaan todetaan edellyttävän sitä, että he voivat turvata Särkisalokodin palveluihin, joista etenkin ruokahuolto ja yhteiset ateriointihetket ovat ensisijaisen tärkeitä. Ruoan valmistus Särkisalokodissa olisi tullut liian kalliiksi ja neuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, jossa eläkeläisillä on mahdollisuus lounastaa kaupungin valmistuskeittiöstä tuotua ruokaa. Lounasruokailu aloitetaan kerran viikossa tapahtuvana helmikuussa. Lounasruokailun laajentamisesta ja mahdollisista muutoksista päätetään saatavien kokemusten perusteella.

Särkisalon Vanhustentaloyhdistys osallistuu Vanhustyön Keskusliiton Eloisa Ikä -ohjelmaan. Raha-automaattiyhdistyksen tukema kolmivuotinen hanke käynnistyi vuoden 2014 alussa. Hankkeella on kaksi osa-aikaista työntekijää ja myönnetyn lisärahoituksen turvin on mahdollista palkata heidän lisäkseen vuoden 2015 alusta työntekijä kahdeksi vuodeksi. Hanke koordinoi ja toteuttaa monia aktiviteetteja Särkisalokodissa ja muualla Särkisalossa. Salon kaupunki on hankkeen yhteistyökumppani.

Särkisalokodin toiminnassa kootaan julkisia ja yksityisiä palveluja, vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin palveluja kuntalaisten peruspalvelujen turvaamiseksi ja heidän hyvinvointinsa lisäämiseksi. Tavoitteena on samalla luoda malli palvelujen hoitamiseksi kustannustehokkaasti eri toimijoiden yhteistyönä etenkin haja-asutusalueilla.